VALOKUVAUKSEN HISTORIAA

Valokuvauksen 5 tärkeintä edistysaskelta

1727 Saksalainen tiedemies Johann Heinrich Schulze selvitti hopean tummentumisen valon vaikutuksesta.

1700-luvun lopulla Thomas Wedgwood ja professori Humphrey Davy saivat camera obscuran avulla kuvia hopeanitraattiliuoksessa kostutetulle paperille ja nahalle, eivät olleet pysyviä.

1826 Nicephore Niepce onnistui tuottamaan pysyvän valokuvan asfalttipalaseen heliografiamenetelmällä.

1839 Ranskan tiedeakatemia osti Louis Daguerralta oikeudet daguerrotypiaan ja vapautti keksinnön koko maailman käyttöön, valokuvauksen varsinainen alku, ensimmäinen kaupallisesti hyödynnettävä valokuvausmenetelmä. positiivimenetelmä, mutta täysin erilainen kuin myöhemmät filmiin perustuvat menetelmät. Levisi maailmalle uutena miniatyyrimaalaus- ja muotokuvausmenetelmänä. Monet taiteilijat ottivat menetelmän käyttöönsä tuottamaan kuvia ilman taiteilijan ammattitaitoa.

Värikuvien alkuvaiheessa kuva värjättiin maalaamalla. Selvitettiin värien fysikaalisia ominaisuuksia ja kuinka värisävyt muodostettiin päävärejä sekoittamalla eli reproduktiolla. 1861 James Clerk Maxwell esitti väriopissaan kolmen päävärin järjestelmää.

Valokuvauksen alkuvuosina valokuvaajat valmistivat itse valokuvamateriaalinsa. Kuvan tallentaminen valonherkälle materiaalille vaatii valon määrän säännöstelemistä. Hurter ja Driffield selvittivät kuinka hopean määrä mustavalkokuvan valonherkässä emulsiossa vaikuttaa valonherkkyyteen. 1890 saatiin valmiiksi kaava sensitometriasta, jonka avulla voitiin matemaattisesti laskea sopiva valotus suhteessa valotusaikaan, objektiivin himmentimen aukkoon ja kehitysprosessiin. Camera Obscuraa tuli parantaa säädettävällä suljinkoneistolla ja objektiivin himmenninjärjestelmällä, mikä piti standardisoida, joka tehtiin Pariisin kansainvälisessä kongressissa. Näin kameroihin voitiin rakentaa numeroarvoihin perustuvat himmenninaukko-, valotusaukko- ja filmiherkkyysjärjestelmät.

Aluksi kohteesta otettiin 3 eri kuvaa päävärien mukaisilla suotimilla. 1900-luvun alussa venäläinen Sergei Prokudin-Gorski toteutti tämän siten, että kolme eri suotimilla otettua kuvaa yhdistettiin vasta, kun kuva näytettiin projektorilla käyttäen lasinegatiiveja. menetelmä patentoitiin vuonna 1903 nimellä Autocrome. Vanhimmat kuluttajien saatavilla olevat kolmivärifilmit olivat Chimicolor, Technicolor IV, Agfacolor ja Kodacolor, mutta värikuvaus yleistyi vasta 1940-luvun puolivälin jälkeen. Silloin värinegatiivien rinnalle tulivat myös diafilmit, joita katsottiin projektorilla.

Digitaalisen valokuvan syntyyn liittyivät myös maalaustaiteen ja arkkitehtuurin aikaisemmat keksinnöt. Albertin ikkuna on toiminut maalauksen ja piirustuksen piirrettäessä camera obscuran avulla. Filmille kuvattaessa valokuvaus ei kartesiolaista matriisia tarvinnut, mutta myöhemmin siitä tuli digitaalisen valokuvauksen ja kolmiulotteisen kuvantamisen olennainen osa. Digitaalisessa valokuvassa kaksiulotteisen matriisin soluja kutsutaan pikseleiksi ja kolmiulotteisessa kuvantamisessa käytettyjä kuutiomaisia soluja vokseleiksi. kolmiulotteista kuvantamista käytetään mm. lääketieteessä ja virtuaalisissa pelimaailmoissa. Kartesiolaisesta matriisista on tullut kolmiulotteisen tilan klassinen esitysmuoto.

Miksi valokuvauksen historian tuntemus on tärkeää?

Valokuvan historia alkaa niinkin kaukaa kuin 1700-luvulta ja valokuvaus tänä päivänä on jotain aivan muuta kuin silloin niin tekniikaltaan kuin laitteistoltaankin. Jopa minunkin aikanani, reilun 50 vuoden aikana, valokuvaus ja itse fyysiset valokuvatkin ovat tehneet ison harppauksen…Valokuvat itsessään kertovat historiasta, sen aikakauden elämästä ympäristöineen, rakennuksineen, perherakenteineen ja vaatetuksineen. Myös itse kuvaushetki ja kuvien fyysinen valmistus on muuttunut valtavasti niin tapahtumana kuin ajankäytöltäänkin.

Mitä voi oppia/nähdä/päätellä vanhoista valokuvista?

Entisaikojen valokuvaamisesta ja kuvien valmistamisen tekniikoista voi ottaa ideoita ja hyödyntää nykyajan taiteessa ja luovassa tekstiilityössäkin. Menetelmiä hieman muunnellen voi saada aikaan mielenkiintoisia luomuksia. Entisajan valokuvilla on tarinansa kerrottavanaan oman aikansa niin meidän aikaamme erilaisesta elämästä. Ympäristö, rakennukset, kodit, ihmiset, huonekalut, vaatteet ja arki työssä tai kotona esittäytyvät meille kuvien kautta ja auttavat ymmärtämään ihan jo omien sukupolviemme elämää kaikkineen ja sen kautta heitäkin persoonina. Sotien vaikutuskin elämiseen näkyy kuvien kautta.

Kuvassa on ideoimani ja valmistamani pellavatyyny, jolla on tarina kerrottavanaan. Löysin isoäitini virkkaaman pitsiliinan, jonka keskusta on ohutta kangasta. Tein tiedoston vanhasta valokuvasta isoäidistäni sylissään äitini ja tulostin sen tekemäni tarkan sabluunan avulla pitsiliinan keskelle koulun tekstiilitulostimella. Lopuksi ompelin mielestäni tyyliin sopivan pikkuisen pellavatyynyn ja kiinnitin liinan siihen keskiosan kuvan ympäriltä, jolloin liina korostuu.

Olin toukokuussa Meritalon Museossa kokeilemassa syanotypiaa eli sinikopiomenetelmää, joka on vanha valokuvien jalovedostusmenetelmä, jonka John Hershel esitteli maailmalle vuonna 1842. se perustuu rautasuoloihin , jotka liuoksena siveltynä paperille muodostavat UV-valolle herkän pinnan. Sivellyn paperin päälle asettelin pitsiä ja paperisia lintuja ja puiden lehtiä, joiden kohdilta ulkona auringonvalossa lasilevyn alla valotettuna lähti väri pois. Tämän jälkeen paperi huuhdeltiin ja sitten kuivatettiin.

Minkä aikakauden valokuvista pidän eniten ja miksi?

Meillä on tallella todella vanhoja valokuvia kuten myös erilaisia vanhoja kameroita. Niitä on kiehtovaa tutkia tarkkaan ja yhdistää niitä vanhojen kirjeiden ja postikorttien kertomaan pysähtyen pohtimaan kuvien henkilöiden omaa elämää ja sen ajan ympäröivää maailmaa. Isovanhempiemme aikana maailma muuttui aivan valtavasti ja ilman vanhoja kuvia ja kirjeiden kertomaa en ymmärtäisi omien vanhempienikaan lapsuutta ja sen vaikutuksia heidän aikuisuuteen ja meihin lapsiinsa. Ikäihmisen muistin heikentyessä lähimuisti alkaa usein kadota ja mieleen nousevat muistot kaukaa lapsuudesta. Harmillisen usein jää kirjoittamatta ylös noita tarinoita tämän päivän kirjeettömässä hetkessä, jolloin heidän tarinansa eivät enää ole meidän lastemme tiedossa. Samaten fyysiset valokuvat ovat miltei kadonneet kuten valokuva-albumitkin, joita minun aikanani innolla tehtiin ja itse lisäsin niihin tekstejä ja vaikkapa matkalippuja reissuilta. Muistan vieläkin ensimmäisen oman kamerani, jossa oli irtonainen kuution muotoinen salama, joka kiinnitettiin kameran päälle ja kuvat tallentuivat rullalle, täysi rulla vietiin liikkeeseen kehitettäväksi ja vasta valmiit paperikuvat haettaessa näki kuinka ne olivat onnistuneet. Lapsuudessani otettiin paljon dia-kuvia, joita sitten laitettiin kehyksiin ja katseltiin heijastettuna valkokankaalle siihen tarkoitetulla projektorilla. Liikkuvaa kuvaa kuvattiin kaitafilmikameralla ihan lapsuudessani ja myöhemmin erikokoisille kaseteille videokameroilla. Vanhimmat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun valokuvamme ovat upeasti valmistettuja ja niissä näkyy sen ajan tekniikan kiehtovaa hopean kiiltoa joissain kohdin. Tässä iässä ja hetkessä huomaan usein uppoavani ajatuksiini katselemaan vanhoja paperikuvia isovanhemmistani, vanhemmistani, omasta kasvamisestani ja oman perheeni elämästä…Kaikki kiehtoo, en osaa yhtä ainoata aikakautta lempiaiheeksi nimetä.

Kuinka pitkä on valokuvan tekijänoikeuden suoja-aika ja mitä se tarkoittaa?

Tavallisten kuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvanvalmistusvuoden päättymisestä. Tällaiset valokuvat eivät saa suojaa, jos ne on julkistettu ennen vuotta 1966. Teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on tekijän elinikä sekä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muualta kuin ETA-alueelta peräisin olevat valokuvateokset eivät saa suojaa, mikäli ne on julkistettu ennen vuotta 1966. (Tekijänoikeus.fi)

Valokuvaajalla on yksinoikeus määrätä valokuvastaan ja valmistaa siitä kappaleita sekä saattaa se saataviin. Valokuvaajan lupa tarvitaan, kun valokuvasta valmistetaan kopioita tai kun kuvaa näytetään julkisesti tai levitetään internetissä.

Missä tilanteessa vanhoja valokuvia voi käyttää ilman, että se loukkaa kenenkään tekijänoikeuksia?

Kun kuvan tai teoksen suoja-aika on päättynyt.

Voiko vanhoja valokuvia käyttää idealähteenä suunnitellessa omia tuotekuvauksia/printtejä?

Idealähteenä voi käyttää, mutta itse valokuvaa käytettäessä on sen suoja-aika huomioitava tai pyydettävä lupa sen käyttöön, jos suoja-aikaa on vielä jäljellä.

Miltä nykyajan kuvatulva mahtaa näyttää tulevaisuuden ihmisten silmin?

Meidän lapsemme kasvavat jatkuvasti vauhdilla kasvavassa kuvatulvassa internetin maailmassa ja ovat kasvaneet siihen, tottuneet. On ihana huomata kuinka heissä näkee myös kiinnostusta vanhoihin valokuvaustekniikoihin, laitteisiin ja valokuviin. Toivottavasti hekin vielä palaisivat valokuvien fyysisiin tulosteisiin kasvavassa määrin ja innostuisivat tarinamaisten valokuva-albumeiden tekoon.

Salolainen innokas design- ja vaatetustekstiilien valmistuksen opiskelija mottona ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”. 12 vuoden myyjäntyön jälkeen on jo aikakin päivittää puuttuvat taitoni tähän päivään ja oppia uutta, päästä toteuttamaan itseäni tekemällä sitä, mistä nautin! Ajatuksena yhdistellä tekstiilejä paino- ja laajakokotuotteisiin. Paino-ja laajakokotuotteet Painovirjamosta.

Työnimekseni on tulossa Hanneli.

  • Hannele Kivikoski
  • hannele.kivikoski@gmail.com
  • 040 7652 682

http://instagram.com/aistitavoimina

Tässä luomani moodboard kohderyhmääni ajatellen. Kohderyhmäni on ihmiset, joille luonto ja hyvinvointi, rakkaus, onnellisuus on tärkeätä. Kohderyhmäni ihmiset huomaavat pienetkin kauniit yksityiskohdat ympärillään ja nauttivat niistä.

1-vuotias alkuperämaamerkinnät designpussi essumekko Hanneli hihaton kangaspussi kankaanpaino kassi keskonen keskosvauva kukkaprintti kukkapussi kynäpussi käsin piirretty kuvio käyntikortti käännettävä lootuskukka maatuska mäykky mäyräkoira mäyräkoiraprintti nalle oma lapsuus ompelu painoväri pakolliset tekstiilimerkinnät penaali Photo Shop piirroskukka printtikuva printti seulaan rhododendron seula suomen tekstiili ja muoti ry tekstiilialan hankinnat tekstiilialan vastuullisuus tekstiilimerkinnät valokuva valokuvaus vetoketjullinen kangaspussi vuorellinen kangaspussi ystävälle ystävänpäivä ystävänpäivälahja